Copyright  ©  2000 - 2019  Alphaudio               



Alphaudio

INFO


Tällä sivulla on tietoa äänentoiston perusteista sekä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.


ÄÄNENTOISTON PERUSTEITA


- Järjestelmän johdotus

- Seisovat aallot

- Jälkikaiunta-aika

- Tärykaiku

- Heijastusten vaimentaminen

- kaiuttimen tehonkesto




JÄRJESTELMÄN JOHDOTUS


Verkkojohtojen vaiheen tarkastaminen


Äänentoistojärjestelmään kytkettyjen laitteiden tulee olla kytkettynä sähköverkkoon oikeassa vaiheessa. Oikea vaihe tulee tarkastaa kaikista järjestelmään kytketyistä laitteista. Mikäli vaihe on yhdessä tai useammassa laitteessa väärä, niin äänessä saattaa esiintyä esimerkiksi epämääräisyyttä.


Vaiheen tarkastaminen tehdään joko vaihekynällä L-nastasta tai yleismittarilla

L- ja maa-nastan väliltä. Kun laitteelle virtaa syöttävän verkkojohdon kojeliitin (10A) on kädessäsi siten, että sen viisteet on ylöspäin ja näet kolme reikää, niin silloin vaiheen tulisi olla liittimen oikean puoleisessa L nastassa.

















Mikäli vaihe on kytketty oikein, niin L-nastasta mitattaessa pitäisi vaihekynän lampun palaa, ja yleismittarilla mitattaessa näyttöllä pitäisi näkyä lukema L ja maa. Jos vaihekynän lamppu ei pala tai yleismittarin näytöllä lukee N ja maa, niin verkkojohto on kytketty pistorasiaan väärinpäin ja se tulee kääntää ympäri.


Vaihekynää käytettäessä tarkasta aina L ja N koska elektroniset vaihekynät, metalliset liittimen kuoret sekä suojatut kaapeli saattavat aiheuttaa ilmiön missä vaihekynä syttyy L ja N nastassa. Näissä ongelmatapauksissa testi tehdään siten että johto ei kosketa toiseen kaapeliin eikä mihinkään maadoitettuun esineeseen, kaapelin tai liittimen pitäminen kädessä aiheuttaa yleisimmin häiritsevän ilmiön.


Maadoitetun ja maadoittamattoman johdon oikea vaihe voidaan selvittää useassa tapauksessa myös kuuntelukokeilla. Tee kuuntelukoe siten, että kuuntele ensin > käännä sitten vahvistimen pistotulppa pistorasiassa > kuuntele > seuraavaksi käännä CD-soittimen pistotulppa > kuuntele > käännä jälleen vahvistimen pistotulppa. Kun olet käynyt kaikki vaihtoehdot läpi, niin valitse aina vaihtoehto milloin ääni on pieni.


Vaihe testien jälkeen rakennetaan erilaisilla virta, väli ja kaiutinkaapeleilla isoa ääntä. Näin on mahdollista saada kolmeulotteinen ja tarkka stereokuva.


Markkinoilla on joitakin laitteita, joissa vaihe on kytketty päinvastoin, eli L ja N on vaihtanut paikkaa. Tämä saattaa vaikeuttaa hieman testaamista. Erojen kuulemista voi vaikeuttaa myös haasteellinen huoneakustiikka ja se, että joku laitteiston komponentti on ääneltään heikkolaatuinen.



Kaiutin- ja signaalikaapelit


Äänentoistojärjestelmän kaapeloinnilla voidaan vaikuttaa ääneen monella tavalla. Erilaisilla kaapeleilla voi vaikuttaa esimerkiksi basson tasoon, yksityiskohtien erotteluun, stereokuvan leveyteen ja syvyyteen, yksittäisten soittimien ja solistin sijaintiin äänikuvassa sekä äänen värin kirkkauteen ja tummuuteen. Kokeilemalla erilaisia kaiutin- ja signaalikaapeleita pääset  erinomaiseen lopputulokseen.



Seisovat aallot


Kovaseinäisissä huoneissa kuten betoni ja tiili, tietyt huoneen mitoista johtuvat matalat taajuudet jäävät helposti soimaan. Puhutaan ns. seisovista aalloista. Asuinhuoneiden pienen koon johdosta seisovia aaltoja muodostuu harvaan ja ne kuuluvat ikävästi erillisinä. Seisovat aallot aiheuttavat usein sen, että basso kuulostaa ”jumputtavan yhtä nuottia”. Seisovien aaltojen voimakkuus riippuu seinäpintojen materiaalista ja rakenteesta. Bassoja läpäisemätön järeä betoniseinä synnyttää voimakkaampia seisovia aaltoja, kuin kevyemmästä materiaalista (puu, lastu/kipsilevy) valmistettu seinä.


                                                                                        343m/s

Seisovan aallon taajuus saadaan                             f =  -----------  Hz

laskettua seuraavan kaavan avulla.                                2 x Lm


Esimerkki huoneen mitat ovat 4.5m x 3.3m x 2.5m.


Laskukaava: 343 / (2 x 4.5) = 343 / 9 = 38 Hz.

Kapeammassa suunnassa perustaajuus on: 343 / (2 x 3.3) = 52Hz.

Lattian ja katon välinen matalin seisova aalto on: 343 / (2 x 2.5) = 69Hz.

Muut samansuuntaiset seisovat aallot saadaan kertomalla perustaajuus konaisluvuilla 2,3,4, jne.

Neliömäinen huone tai huone, joka on kaksi kertaa niin pitkä kuin leveä, on seisovien aaltojen kannalta kaikkein huonoin. Seisovat aallot osuvat silloin sekä pituus- että leveyssuunnassa samoille taajuuksille.



Jälkikaiunta-aika


Kuunteluhuoneen liian pitkä jälkikaiunta pilaa hyvänkin kaiuttimen toiston. Sopiva jälkikaiunta-aika on 0,3 s - 0,5 s keski- ja korkeilla taajuuksilla. Bassoalueella jälkikaiunta-aika saattaa nousta jopa yhteen sekuntiin. Tyhjän huoneen jälkikaiunta-aika voi olla useita sekunteja.


Huoneen kalustaminen lyhentää kaiunta-aikaa. Pehmeät huonekalut, matot, kirjahyllyt ja taulut yleensä riittävät eikä erityistä akustointia tarvita. On hyvä muistaa, että kevyellä akustoinnilla voidaan vaikuttaa ainoastaan keski- ja korkeiden taajuuksien toistoon. Liiallista akustointia tulee välttää, koska siitä seurauksena on korostunut bassotoisto ja tunkkainen keski- ja diskanttialue.



Tärykaiku


Kovien vastakkaisten pintojen välille syntyy tärykaikua. Tärykaiun saa selville läimäyttämällä kätensä voimakkaasti yhteen. Mahdollinen tärykaiku kuuluu nopeina perättäisinä vaimenevina kaikuina (kylpyhuone-efekti).


Tärykaiku voidaan poistaa akustoimalla toinen vastakkaisista pinnoista. Käytännössä kannattaa jakaa vaimennusmateriaalit (ryijyt, raanut, öljyvärimaalaukset, huokoiselle pinnoitemateriaalille kiinnitetyt julisteet jne.) lomittain kummankin seinän kesken.



Heijastusten vaimentaminen


Huoneheijastuksista ensimmäinen heijastus on voimakkain ja haitallisin. Kaiutinkuuntelussa pahin heijastus tulee lattiasta. Sen vaimentamiseen sopii parhaiten kaiuttimien ja kuuntelijan väliin asetettava matto.


Kapeassa huoneessa sivuseinistä tulevat ensimmäiset heijastukset huonontavat stereokuvaa ja saavat äänen kuulumaan kaiuttimista. Haitallisia heijastuksia voidaan vaimentaa asettamalla seinille ääntä vaimentavia materiaaleja (tauluja, raanuja, verhoja, akustikkalevyjä jne).        

Koska heijastuvan ääniaallon tulo- ja lähtökulma ovat yhtä suuret, niin vaimennusaineen oikea paikka on siinä kohdassa, missä kuuntelija näkee kaiuttimen ko.rajapinnalle ajatellusta peilistä.




KAIUTTIMIEN TEHONKESTO


Hifi-kaiuttimien hyötysuhde on alle 1 %. Tämä merkitsee sitä,

että yli 99 % vahvistimen tuottamasta tehosta muuttuu kaiuttimessa lämmöksi. Liiallinen lämpö voi polttaa jakosuodinkomponentteja ja kaiutinelementtejä. Ohuesta langasta käämittyjen diskanttielementtien puhekelat palavat ylikuormitustilanteessa ensimmäisinä.


Dynaamisesti vaihtelevaa musiikkia voidaan kuunnella todella lujaa. Tasapaksulla ohjelmamateriaalilla ja suurella aanenvoimakkuudella lämpöä voi syntyä enemmän kuin sitä ehtii haihtua, ja kaiutin menee rikki.


Kaiutin voidaan “polttaa“myös pienitehoisella vahvistimella

(esim. 2x10W) kuuntelemalla liian lujaa. Pienen vahvistimen ylikuormittaminen tuottaa voimakasta säröä (korkeita ääniä), mikä helposti polttaa diskanttielementin. Cd-ohjelmalähdettä käytettäessä vahvistimet alkavat yleensä leikata, kun niiden voimakkuussäätö on käännetty yli puolen välin (klo 12).


L

N

MAA

MAA

L

N